Usein kysyttyä

Äänikerronta voi tarkoittaa tekstiin pohjautuvaa kerrontaa, jolloin pääosassa on äänitetty puhe. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa äänikirjan lukemista. Vaativimmillaan se tarkoittaa kuunnelmaa, jossa äänikerronta sisältää tekstin lisäksi äänisuunnittelun ja mahdollisesti musiikin.

Toisaalta äänikerronta voi olla myös puhdasta ääntä ilman tekstiä. Teatteriesityksen äänisuunnittelu ja museonäyttelyssä käytettävä ääni ovat myös äänikerrontaa. Ne kertovat samaa tarinaa esitystä tai näyttelyä tukien, mutta samalla itsenäisesti.

Museon äänisuunnittelu alkaa näyttelykäsikirjoituksen lukemisella ja tilaan tutustumalla. Tilaajan kanssa käydään keskusteluja siitä mitä halutaan ja kuinka asiat olisi toteutettavissa. Alkusuunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, koska tässä vaiheessa on vielä edullista visioida ja miettiä, mitä oikeasti halutaan. 

Käsikirjoituksen ja keskustelujen jälkeen tehdään järjestelmäsuunnittelu, laaditaan tarjouspyynnöt kalustosta ja valitaan laitteisto tarjousten saavuttua. Alustavia ääniä voidaan ryhtyä tekemään vaikka heti sopimuksen jälkeen. Näiden viimeistely tapahtuu todennäköisesti vasta juuri ennen näyttelyn avajaisia. 

Äänet ovat usein viimeisenä valmistuva osio museossa. Asennuksia voi tehdä hyvissä ajoin, mutta äänten sovittaminen tilaan vaatii sitä, että tilan akustiikka on valmis. Äänten viimeistely tarvitsee myös muun tilan hiljaisuutta. Yleensä hiljaista on vasta rakenteiden valmistuttua tai yöllä.

Äänituotannon hinta määräytyy projektin laajuuden, äänitteen pituuden ja käyttöoikeuksien mukaan. Pienemmät spiikkaukset alkavat muutamista sadoista euroista, kun taas laajat museo- tai kuunnelmaprojektit hinnoitellaan kokonaisurakoina. Tarkka tarjous edellyttää aina projektikohtaista määrittelyä. Ota yhteyttä, niin voimme laatia tarjouksen juuri sinun projektiisi.

Kyllä, Valinor tarjoaa vanhojen tallenteiden, kuten kelanauhojen ja muiden analogisten lähteiden, digitointipalvelua. Digitoinnin yhteydessä ääni voidaan myös puhdistaa kohinasta ja restauroida nykyaikaiseen, korkealaatuiseen digitaaliseen muotoon.

Äänikirja on tyypillisesti yhden lukijan suorittama luenta kirjan muokkaamattomasta tekstistä ilman taustaääniä tai musiikkia. Kuunnelmassa puolestaan tekstin pohjana voi olla esimerkiksi kirja, näytelmä tai suoraan kuunnelmaksi tehty käsikirjoitus. Jos pohjana on kirja, siitä dramatisoidaan kuunnelmakäsikirjoitus. 



Kuunnelmaa tehtäessä työryhmään kuuluu yleensä dramaturgi, ohjaaja, äänisuunnittelija ja näyttelijöitä. Ehkä myös muusikko. Äänikirjaan verrattuna tavoitteena on siis oma itsenäinen taiteellinen kokonaisuus. Tekoprosessi on siis hieman samanlainen kuin elokuvaa tehtäessä, mutta ilman kuvaa.

Kyllä, teemme kokonaisvaltaisia äänijärjestelmien asennuksia. Palvelumme kattaa äänimaailman suunnittelun ja tuotannon lisäksi järjestelmäsuunnittelun sekä laitteiden fyysisen asennuksen näyttelytiloihin. Useimmiten asennuksen sisällyttäminen kokonaisuuteen on kustannustehokkainta, koska joka tapauksessa asennusten toteuttamista pitää valvoa.

Tyypillisesti asiakas saa laajat käyttöoikeudet tilattuun materiaaliin sovittuun tarkoitukseen. Jos taas näyttelyyn suunniteltuja ääniä halutaan alkuperäisen sopimuksen lisäksi käyttää esimerkiksi diginäyttelyssä, näistä pitää sopia erikseen. 

”Kaikki oikeudet” -tyyppisiä sopimuksia emme tee, ja kolmansien osapuolien (esimerkiksi näyttelijöiden) kanssa täytyy sopia jokaisen kanssa lupa- ja korvausasiat erikseen. Helpoiten tämä käy, jos tilaaja pyytää Valinoria selvittämään asian. 

Latteisto suunnitellaan tapauskohtaisesti ja vasta tilaajan kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen. Eri näyttelyt vaativat aina juuri siihen sopivan laitteiston. Laitteisto voidaan hankkia joko suoraan Valinorin kautta, kolmannen osapuolen tarjouksen perusteella tai sopimustoimittajan valikoimasta. Jos päädytään tekemään tarjouspyyntö kolmannelta osapuolelta, Valinor voi tehdä tarjouspyynnön kilpailutusta varten asiakkaan kanssa sovitun mukaisesti.

Kyllä, Valinorilla on pitkä kokemus äänisuunnittelusta teatteriproduktioihin ja muihin esittäviin taiteisiin.

Stereoääni käyttää kahta äänikanavaa/kaiutinta luomaan äänikuvan, mutta tila- eli immersiivinen ääni ympäröi kuulijan useista suunnista tulevilla äänillä. Museoympäristössä tilaääni mahdollistaa erilaisten äänialueden luomisen ja äänien sijoittamisen tarkasti tiettyihin kohtiin tilassa, mikä tekee kokemuksesta huomattavasti toden tuntuisemman.